Architects Plot : Interoperability

Channel 9

PasiM — Thu, 20 Dec 2007 13:46:00 GMT

Channel 9 on kehittäjille tarkoitettu sivusto, jonka kautta löytyy videohaastatteluja sekä Microsoftin että eri kumppaneiden tuotekehitystiimien kanssa. Tässä muutamia mielenkiintoisia tuoreita poimintoja:

IE8 yhteensopivuus ja ACID 2 testi
Käyttöjärjestelmän ytimen arkkitehtuuri moniprosessoriympäristön ja virtualisoinnin kannalta
Ruotsalaisen Tobii Technologyn katseohjausteknologia
ARCast-sarja:

Palveluarkkitehtuurin soveltaminen Bosh:lla
Internet Service Bus ja BizTalk Services osa 1 ja osa 2

TechEd Developer, Barcelona

PasiM — Mon, 05 Nov 2007 18:10:00 GMT

Minä ja noin 60 muuta suomalaista olemme tällä viikolla Barcelonassa TechEd Developer 2007 tapahtumassa. Tapahtuman avauspuheenvuoro S. ´"Soma" Somasegarin pitämänä on juuri ohi. Soma lupasi Visual Studio 2008:n olevan ladattavissa MSDN:stä tämän kuun aikana. Avauspuheenvuoron demoista hauskin oli Visual Studion laajennettavuutta esitellyt demo, jossa Visual Studio 2008:n alla ajettiin laajennosta, jolla voi tehdä lisäosia World of Warcraft peliin. Laajennettavuuteen liittyen Soma ilmoitti lisensiointia avatun niin, että Visual Studio 2008 shelliä ja SDK:ta voi vapaasti käyttää muidenkin kuin .Net alustaa tukevien välineiden kehikkona. Lisää TechEd kuulumisia myöhemmin tässä samassa blogissa.

Plug and play -liiketoimintaa

PasiM — Mon, 01 Oct 2007 15:32:00 GMT

Plug and play, eli kytke ja käytä lienee monille tuttu termi. Tekniikan puolella termi tarkoittaa järjestelmän ominaisuutta, jonka avulla sen osat (esimerkiksi työasema ja oheislaite) pystyvät kytkeytymään toisiinsa ja konfiguroimaan liitynnän ilman käyttäjän asiaan puuttumista. Myös palveluarkkitehtuurilla haetaan (uudelleenkäytön lisäksi) tietotekniikan yhteentoimivuutta järjestelmätasolla ja joustavuutta liiketoiminnan muuttuviin tarpeisiin. Palveluarkkitehtuureissa ei tosin olla aivan vielä samalla kytkennän helppouden tasolla. Tietotekniikan joustavuuden lisäksi plug and play -liiketoiminta edellyttää vastaavaa joustavuutta liiketoiminnan johtamis- ja ohjausprosesseilta. Puhtaaksiviljelty plug and play -liiketoiminta edellyttää myös omanlaistaan organisaatiokulttuuria.

Sovellukset + palvelut (software + services) -malli tarkoittaa tapaa rakentaa organisaation tietotekniikkakokonaisuutta liiketoiminta- ja käyttäjälähtöisesti käyttäen hyväksi tilanteen ja tarkoituksenmukaisuuden perusteella yhdistelmää itse tuotettuja ja ulkoa hankittuja palveluja. Sovellukset + palvelut on tietotekniikkakyvykkyyksien rakennusmalli, jonka keskeisiä mahdollistavia tekijöitä ovat palveluarkkitehtuuri (SOA ) ja ulkopuolelta toimitetut sovelluspalvelut software as a service (SaaS ) -mallin mukaan.

Muutos sovellukset + palvelut -malliin on jo näkyvissä. Jo nyt monet puhtaita verkkopalveluja tarjoavat yritykset ovat rakentaneet sovelluksia täydentämään käyttäjäkokemusta ja mahdollistamaan verkkoyhteydestä riippumattoman toiminnan. Myös työasemakäyttöjärjestelmiä, -sovelluksia ja erilaisia viihdelaitteita täydennetään verkon yli tarjottavin palveluin. Microsoft rakentaa Live -palvelualustaa, joka yhdistää paikalliset Officen, Windowsin, XBoxin, ja matkapuhelimen sovellukset verkon kautta tarjottaviin keskitettyihin Xbox Live, Windows Live ja Office Live -palveluihin.

Sovellukset + palvelut -malli tarjoaa kokonaiskehikon, johon sopivat niin Web 2.0, SOA kuin SaaS. Kokonaiskehikon avulla pystymme hahmottamaan kehitystä ja voimme varautua tulevaisuuteen niin yritysten ja julkishallinnon tuote- ja palvelukehityksessä kuin kuluttajina ja kansalaisina palvelujen käyttäjinä. Sovellukset + palvelut -malli on pääteema 4.10. Architect Summit -tapahtumassa. Kirjoitin aiheesta myös artikkelin Sovellusten ja palvelujen yhdistäminen, joka on ladattavissa oheisista linkeistä xps ja pdf-muodossa. Nopeat lukijat ehtivät jopa vielä ilmoittautua tilaisuuteen. Esitykset sekä niistä tehdyt videotaltioinnit tulevat myöhemmin saataville verkon kautta. Taltiointien osoitteen näet blogistani muutama päivä tilaisuuden jälkeen.

Sovellusalustan kehittäminen

PasiM — Fri, 01 Jun 2007 15:24:00 GMT

Kirjoitin whitepaperin sovellusalustan kehittämisestä. Sovellusalustan optimointi -dokumentti on ladattavissa pdf ja xps muodossa itpro.fi yhteisösivuston dokumenttiarkistosta. Pyrin pitämään dokumentin kohtuullisen kompaktina, joten lopussa on laaja linkkiluettelo lisämateriaaliin.

Sisältö lyhyesti:

Vaatimukset sovellusalustalle (liiketoiminnan muutos, resurssit, SOA)
Sovellusalustan määritelmä
Sovellusalustan kypsyysmalli ja arviointityökalu
Sovellusalustan komponenttien valintakriteerit

Käyttövarmuus
Yhteentoimivuus
Suorituskyky
Turvallisuus
Toimittajariski
Elinkaarikustannusten minimointi
Investoinnin tuoton maksimointi

Linkkejä lisätietoihin

Dokumentti on tarkoitettu auttamaan sovellusalustan kehittämisestä vastaavia löytämään yleisiä malleja ja periaatteita sekä lisätietoa Microsoftin teknologioiden hyödyntämisestä sovellusalustan komponentteina.

Avointen dokumenttimuotojen yhteentoimivuus

PasiM — Thu, 22 Feb 2007 13:19:00 GMT

Avoimista dokumenttimuodoista on tällä hetkellä tarjolla runsaasti draamaa ja jännitteitä sisältävää luettavaa. Ecma Office Open XML standardin (ECMA 376) käsittely ISO:n Joint Technical Committee 1:ssä tuntuu herättävän runsaasti intohimoja niin puolesta kuin vastaan. Itse olen tyytyväinen XML-pohjaisten dokumenttistandardien nousuun, olivat ne sitten ECMA 376 (OOXML) tai ISO/IEC 26300:2006 (ODF) pohjaisia. Molemmat edistävät yhteentoimivuutta eri järjestelmien ja teknologia-alustojen välillä.

Hyvä käytännön esimerkki avointen dokumenttimuotojen mahdollistamasta yhteentoimivuudesta eri teknologia-alustojen välillä löytyy Mario Szpusztan blogista.

Marion Euroopan Unionille kokoama demo toteuttaa projektien budjettiraportoinnin, jossa projektipäälliköt raportoivat projektiensa budjettitilanteen Office 2003 tai 2007 versioilla vanhalla binääripohjaisella tiedostomuodolla projektiraportointiportaaliin, joka on toteutettu Windows SharePoint Services 2007:lla ja Visual Studio Tools for Officella. Projektibudjetit konsolidoidaan J2EE taustajärjestelmällä, joka tuottaa konsolidointitiedoista OOXML-muotoisen raportin, joka on luettavissa Office 2007:n lisäksi Office 2003, Office XP ja Office 2000 versioilla (vaatii ilmaisen Office Compatibility Packin asentamisen). OOXML formaattia ovat lisäksi lupautuneet tukemaan Corel WordPerfect Office tuotteessaan sekä Novell OpenOffice.org projektille tekeillä olevassa avoimen lähdekoodin pluginissa~~lla~~. Lisäksi tekeillä tai jo saatavilla on joukko muita rajoitetumpia OOXML toteutuksia.

Teknologia-alustan valinta

PasiM — Tue, 30 Jan 2007 17:02:00 GMT

Pohdiskelin meneillään olevan sovelluskehityskiertueen esitystä hioessani kriteereitä, joita arkkitehtina käyttäisin teknologia-alustan valinnassa. Aina ei tietysti ole mahdollista eikä toivottavaakaan ennalta lukita organisaation soveltamia teknologia-alustoja. Perustellut liiketoimintatarpeet menevät luonnollisesti teknologiarajausten edelle.

Tässä oma luetteloni ja kunkin kriteerin osalta muutamia linkkejä lisätietoihin Microsoftin teknologia-alustan osalta. Tämä ei ole tarkoitettu neutraaliksi katsaukseksi. Kerron siitä mistä itse tiedän.

Kustannukset

Teknologia-alustan kustannuksia kannattaa tarkastella alustan koko elinkaaren ajalta (TCO - Total Cost of Ownership). Tyypillisesti järjestelmän elinkaarikustannuksista alle 10% riippuu laitekustannuksista ja vastaava osuus ohjelmistolisenssien kustannuksista. Suurin kustannustekijä on kuitenkin järjestelmän käytön aikaiset henkilökustannukset. Hankala ja monista erillisistä palasista rakentuva hallintatyökalujen kokonaisuus nostaa elinkaarikustannuksia monesti enemmän kuin säästö lisenssikustannuksissa.

Kolmansien osapuolien laatimia TCO-arvioita ja ohjeita sekä asiakkaiden näkemyksiä Microsoft-alustan elinkaarikustannuksista verrattuna J2EE:n, Unixin, Linuxin ja relaatiokantojen suhteen löytyy Get The Facts-sivuston osiosta Total Cost of Ownership.

Käyttövarmuus

Käyttövarmuus rakentuu korkean käytettävyyden laite- ja ohjelmistoratkaisujen lisäksi oikeista tietotekniikan suunnittelun, johtamisen ja tuotannon toimntatavoista.

Hyviä lähteitä Microsoft-pohjaisen ratkaisun käyttövarmuuden varmistamiseen ovat infrastruktuurin osalta Windows Server System Reference Architecture ja toimintatapojen osalta ITIL-pohjainen Microsoft Operations Framework.

Arkkitehtuuriohjeistusta käyttövarmuuden huomioinnista .net-pohjaisissa ratkaisuissa löytyy mm. Architecture Journalin artikkelista Realibility in Connected Systems.

Lisää kolmansien osapuolien ja asiakkaiden näkemyksiä käyttövarmuudesta erityisesti Linuxiin verrattuna löytyy Get The Facts-sivuston osiosta Reliability.

Yhteentoimivuus

Yhteentoimivuuden arviointi alustaa valittaessa varmistaa sen hyvän integroituvuuden muihin alustoihin ja väistämättä eteen tuleviin tapauskohtaisiin ratkaisuihin. Yhteentoimivuuteen ei riitä pelkkä standardien rajapintojen soveltaminen, vaan yhteentoimivuus on otettava huomioon jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa ja yhteentoimivuutta on testattava.

Käytännön yhteentoimivuuden testausta Microsoftilla tehdään mm. Bill Hilfin johtamassa Open Source Software Interoperability Lab -yksikössä, joka ylläpitää Port25-sivustoa open source yhteentoimivuudesta.

Yhteentoimivuutta edistetään myös saattamalla kehitettyjä rajapintoja, tietomuotoja, lähdekoodia ja patentteja asiakkaiden, kumppanien ja kilpailijoiden käyttöön. Hyvä esimerkki tästä on Microsoft Open Specification Promise, joka määrittelee ne web service, virtualisointi, tietoturva ja Office XML standardit, joiden soveltamisen ja implementoinnin suhteen Microsoft takaa vapaan oikeuden patenttiensa hyödyntämiseen.

Lisää kolmansien osapuolien ja asiakkaiden näkemyksiä yhteentoimivuudesta erityisesti Linuxiin verrattuna löytyy Get The Facts-sivuston osiosta Interoperability.

Suorituskyky

Suorituskykyä voidaan mitata monin tavoin. Tässä muutama esimerkki toteutettujen ratkaisujen tapahtumakäsittelyn läpäisykyvystä sekä tietokantojen koosta ja rivimääristä. Esimerkkejä tapahtumankäsittelyn suorityskyvyltään suurista toteutuksia ovat:

NASDAQ (5000 tap/s)
Lontoon pörssi (3500 tap/s)

Tietokannan koolla mitattuna refrerenssejä suurista toteutuksista on koottu omalle sivustolle. Winter Corporationin viimeksi vuonna 2005 tekemän TopTen Surveyn mukaan SQL Serverillä pyörii:

Rivimäärältään maailman kolmanneksi suurin tapahtumatietokanta
Kannan koolla mitattuna 6., 7. ja 10. suurimmat tapahtumatietokannat
Datamäärältään maailman 8. suurin tietovarastointiratkaisu
Kahdeksan kymmenestä rivimäärältään suurimmasta tapahtumatietokannasta Windows alustalla

Lisää kolmansien osapuolien ja asiakkaiden näkemyksiä suorituskyvystä löytyy Get The Facts-sivuston osiosta Performance.

Turvallisuus

Laajasti käsitettynä turvallisuus sisältää niin käyttövarmuuden ja toimittajariskin kuin tietoturvan ja yksityisyyden suojan. Nämä neljä näkökulmaa sisältyvät Microsoftin Trustworthy Computing -ohjelmaan, joka ohjaa Microsoftin toimintaa ja tuotekehitystä. Ohjelma määrittelee mm. tietoturvaan liittyvät käytännöt tuotteen koko elinkaarelle suunnittelusta ylläpitoon.

Lisää kolmansien osapuolien ja asiakkaiden näkemyksiä käyttövarmuudesta löytyy Get The Facts-sivuston osiosta Security.

Toimittajariski

Toimittajariskillä tarkoitan teknologiaan tai tuotteeseen liittyviä sen toimittaneesta organisaatiosta johtuvia riskejä. Onko organisaatio vielä olemasssa viiden vuoden kuluttua? Onko toimittaja sitoutunut tuen suhteen johonkin konkreettiseen aikaan?

Microsofin yrityskäyttöön tarkoitettujen tuotteiden tuki noudattaa yhtenäistä elinkaarimallia. Yritys- ja ohjelmistokehitystuotteiden tuki kestää vähintään 10 vuotta (5 vuotta Mainstream -tukea ja 5 vuotta Extended -tukea).

Yhteenveto

Teknologia-alustan valinnan eri kriteereistä voisi jokaisesta kirjoittaa sivukaupalla tarinaa. Tämä tiivistelmä toimii lähinnä katsauksena peruskriteereihin ja linkkinä lisätietoihin. Valintatilanteessa arvioitavana on myös joukko organisaatiokohtaisia vaatimuksia, joiden läpikäynti ei tämän tyyppisessä yleisessä tarkastelussa ole mahdollista.

Toivottavasti tästä yhteenvedosta ja lisätietolinkeistä on apua Microsoftin teknologia-alustan arviointiin.